Ravitsemus

Kanadan ravitsemussuositukset on jaettu kolmeen pääluokkaan: lapset, nuoret ja aikuiset. Näiden kolmen pääluokan alle on vielä jaoteltu erilaiset ikäluokat ja sukupuolet seuraavanlaisesti:

Kaupoissa on valtavasti hedelmiä!

• Lasten alta löytyy ikäluokat 2-3, 4-8 ja 9-13 ja niissä tarkastellaan tyttöjä ja poikia samanaikaisesti
• Nuoret pitävät sisällään 14-18-vuotiaat ja tässä ryhmässä tytöille ja pojille on omat suositukset
• Aikuiset on jaettu kahteen ikäluokkaan: 19-50-vuotiaat ja yli 51-vuotiaat sekä myös näissä ikäluokissa suositukset on laadittu erikseen naisille ja miehille. 

Näin suomalaiselle geronomiopiskelijalle tuntuu oudolta se, että Kanadan ravitsemussuosituksissa vanhin ikäryhmä alkaa jo 51-vuotiaiden kohdalla, kun Suomessa ikääntyneet-kategoria yleensä kuvataan alkavaksi 65-vuotiaista.

Noh anyway, tässä tekstissä tarkastelen Kanadan ravitsemussuosituksia (nimenomaan yli 51-vuotiaiden kategoriaa) ja vertailen niitä Suomen ravitsemussuosituksiin sekä kerron harjoittelupaikkani ravitsemusasioista ja omista ruokaan liittyvistä havainnoistani.

Kanadan ravitsemussuositukset

Hedelmiä ja vihanneksia suositellaan syötävän 7 annosta joka päivä. Tämä suositus on sama sekä naisille että miehille. Yksi annos voi ohjeiden mukaan olla esimerkiksi puoli kuppia (125ml) tuoreita, pakastettuja tai säilöttyjä kasviksia, puoli kuppia (125ml) tuoreita, pakastettuja tai säilöttyjä hedelmiä tai yksi kokonainen hedelmä tai esimerkiksi 100 % mehua 125ml. Lisäohjeina kehoitetaan nauttimaan vähintään yksi tumman vihreä ja yksi oranssinvärinen vihannes joka päivä, nauttimaan useammin tuoreita kasviksia ja hedelmiä kuin hedelmämehua sekä syömään vihannekset mieluummin höyrytettynä, uunissa valmistettuna tai pannulla öljyssä paistettuna, kuin uppopaistettuna.

Viljatuotteita suositellaan naisten syövän 6 ja miesten 7 annosta päivässä. Annosesimerkeiksi on annettu muun muassa 1 pala leipää (35g), kypsennettyä riisiä, bulguria tai kvinoaa 125ml sekä muroja kylmällä nesteellä 30g tai lämpimänä 175ml. Lisäksi päivittäin nautituista viljatuotteista vähintään puolet kehoitetaan nauttimaan täysjyväviljaisena sekä mieluiten vähärasvaisena, sokerittomana ja suolattomana.

Maitotuotteita ja niiden vaihtoehtoja suositellaan sekä naisten että miesten nauttivan 3 annosta päivässä. Yksi annos voi esimerkiksi olla maitoa tai maitojauhetta 250ml, jogurttia tai kefiiriä 175ml tai juustoa 50g. Maito kehoitetaan nauttitavaksi rasvattomana, 1 % tai 2 % sekä valitsemaan vähärasvainen vaihtoehto myös muista maitotuotteista.

Kalat ja hummerit on takuulla tuoreita!

Lihatuotteiden ja niiden vaihtoehtojen suositukset ovat naisille 2 annosta ja miehille 3 annosta päivässä. Näissä yhdeksi annosmerkiksi on annettu muun muassa 75g tai 125ml kypsennettyä kalaa, äyriäisiä, siipikarjaa tai rasvatonta lihaa, 175ml kypsennettyjä papuja, 150g tofua, 2 kananmunaa tai 30ml maapähkinää tai pähkinävoita. Lisäohjeissa kehoitetaan nauttimaan lihankorvikkeita, kuten papuja, linssejä ja tofua usein. Lisäksi kalaa kehoitetaan syömään vähintään kaksi kertaa viikossa  ja valitseman aterialle sellaisia liha ja lihatuotteita, joissa ei ole lisättyä rasvaa tai suolaa.

Öljyistä ja rasvoista löytyy maininta: tyydyttämättömiä rasvoja kehoitetaan nauttimaan pieni määrä päivässä, 30-45ml sekä käyttämään kasviperäisiä öljyjä sekä veden juonnista muistutetaan myös. Lisäksi Kanadassa yli 50-vuotiaita kehoitetaan ottamaan D-vitamiinia 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, kun taas Suomessa suositeltu määrä yli 75-vuotiaille on 20 mikrogrammaa. Tekisi mieli sanoa, että syy on varmaan auringonpaisteen määrässä ja siinä, että täällä paistaa aurinko useammin, mutta täältä jäämyrskyn keskeltä tämän toteamuksen kirjoittaminen vaatisi liikaa sisua.

Lisäksi ravitsemukseen annetaan Kanadan ravitsemussuositusten yhteydessä todella paljon muitakin vinkkejä. Niissä muun muassa kehoitetaan välttämään erittäin kaloripitoisia ruokia ja juomia, rasvaa, sokeria sekä liikaa suolankäyttöä. Esimerkeiksi on annettu lähestulkoon kaikki herkut jäätelöstä sipseihin, sekä alkoholi-, energia- ja urheilujuomat.

Herkkuja!

Ikääntyneille on tehty vielä "A guide to healthy eating for older adults" -opas. Oppaasta selviää ravitsemussuositukset sekä muun muassa seuraavanlaisia ohjeita iäkkäiden ruokailuun:

• Syö säännöllisesti, mieluiten kolme ateriaa päivässä. Ruokailujen välissä voi nauttia välipalaa, mikäli on nälkä
• Syö ruoka rauhassa ja nauti jokaisesta suupalasta
• Valitse hedelmä ennemmin kuin hedelmämehu
• Syö silloin kun on nälkä, lopeta kun olet täynnä. Koko lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi
• Käytä lautasmallia apuna suunnitellessasi ruokailuja

Lisäksi oppaassa annetaan ohjeita siihen, kuinka ruokailusta saa mielekkäämmän silloin, kun ikääntynyt syö aina yksin ja kokkaa vain itselleen. Helpostusta ruokahalun parantamiseen näissä tilanteissa tuo oppaan mukaan mm. kuntoilu tai lenkkeily ennen ruokailua, uusien reseptien kokeileminen, ruoan maustaminen yrttien ja mausteiden avulla tai peräti kokkauskerhoon liittyminen. Ainakin omaan korvaan kuulostaa toimivilta ideoilta. Ohjeita löytyy myös ruokaostosten tekoon: kuinka säästää ja selvitä ostosreissuista helpommin, ilman että pitää luopua terveellisistä raaka-aineista. Oppaan lopussa tarjotaan vielä helppoja ja terveellisiä reseptejä.

Tässä pääpiirteitä, joita halusin nostaa esille. Lisää tietoa Kanadan ravitsemussuosituksista ja ravitsemuksesta ylipäänsä löytyy hallituksen nettisivulta osoitteesta: https://www.canada.ca/en/services/health/food-nutrition.html

Kanadan lautasmalli

Kanadan ravitsemussuositukset vs. Suomen ravitsemussuositukset

Kanadan ravitsemussuositusten annoskoot ovat hieman suurempia kuin Suomessa. Maitotuotteita on suositeltu sekä Kanadassa että Suomessa nauttimaan lähes yhtä paljon sekä kalaa suositellaan syötäväksi molemmissa maissa vähintään kaksi kertaa viikossa. Viljatuotteita Suomessa kehoitetaan naisia nauttimaan vähemmän kuin Kanadassa ja miehillä määrä on suurin piirtein sama molemmissa maissa.

Vaahterasiirappia tottakai!

Punaisen lihan vähäisempää syömistä painotetaan mielestäni molempien maiden ravitsemussuosituksissa ja niihin liittyvissä materiaaleissa. Kanadassa punaisen lihan korvaavista ruuista on annettu valtavasti esimerkkejä, kuten aiemmin annosesimerkeissä mainitsin. Esimerkiksi Kanadan lautasmallissakin on heti suoraan lueteltu lihalle, kalalle ja kanalle vaihtoehdoiksi palkokasvit, pähkinät, siemenet ja kananmunat. Ehkä näitä materiaaleja voisi Suomessa myös päivittää, sillä viime vuosina siellä on tullut niin valtava määrä erilaisia punaisen lihan korvikkeita, että niistä kehtaisi jo ylpeänä vähän huudellakin!

Valmissalaatit on upeita!

Hedelmiä ja vihanneksia suositellaan Kanadassa sekä naisten että miesten syödä 1-2 annosta enemmän kuin Suomessa päivittäin. Tämä on helppoa toteuttaa, sillä täällä etenkin hedelmävalikoima on suurempi. Lisäksi täällä on myynnissä joka puolella valtava määrä erilaisia valmiiksi pilkottuja vihanneksia ja hedelmiä rasioissa, jotka on helppo napata mukaan evääksi tai välipalaksi. Myös valmissalaatit ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa! Paljon tuoreempia, monipuolisempia ja suurempia. Itse koen, että maultaan kasvikset ovat Suomessa kesäaikaan parempia, mutta kyllä täällä hedelmät pääsevät oikeuksiinsa. Lajien kirjo on mahtavaa ja hedelmät ovat maukkaita, kypsiä ja tuoreita!


Sekä Suomessa että Kanadassa on laadittu ravitsemussuositukset erikseen ikääntyneille ja Kanadan versiosta annoinkin jo aikaisemmin pari esimerkkiä. Itse pidän enemmän tästä Kanadan versiosta (vaikka Suomessa se on laajempi), sillä siinä lähtökohtaisesti ohjeita annetaan suoraan ikääntyneille, kun taas Suomen oppaassa keskitytään mielestäni liikaa hoitohenkilökunnan ohjeistamiseen. Ammattilaisen on kuitenkin helppo näitä ikääntyneille suunnattuja ohjeita soveltaa omaan työhönsä. Ja siitähän ravinnonsaannin lisäksi etenkin hoivaosastojen ruokailussa ja ravitsemuksessa on kyse: saada tilanteista niin mukavia, että ruokahalu säilyy ja ikääntyneiden omanarvontunnetta pystytään tukemaan! Lisäksi Kanadan ravitsemusoppaassa, joka on suunnattu ikääntyneille, vedetään niin sanotusti mutkat suoriksi! Ei takerruta liikaa pikkuseikkoihin vaan lähdetään liikkeelle siitä, että ruokailusta tulisi mieluisa ja hyvä kokemus, eikä ainoastaan pakollinen toimenpide. Lisäksi sitä on helpompi lukea ja ainakin itse sain enemmän irti tästä selkeästä ja lyhyemmästä oppaasta.

Täällä käytetään paljon siemeniä

Ravitsemus harjoittelupaikassani hoivaosastolla

Ruoat valmistetaan alusta loppuun ja tuoreista raaka-aineista Suomi-kodin omassa keittiössä, joka sijaitsee alimmassa kerroksessa. Ruuassa näkyy vahvasti suomalainen kulttuuri ja vielä mitään sellaista ruokaa en ole keksinyt, jota Suomessa syödään, mutta täällä ei tarjoiltaisi. Juhlapyhät otetaan aina huomioon ja täällä valmistetaan niin mämmiä, Runebergin torttuja kuin lanttulaatikkoakin. Jälkiruuaksi tarjotaan usein hedelmiä (mikä on mahtavaa) ja kahvia on tarjolla enemmän kuin juoda jaksaa!

Ruoka kuljetetaan hoivaosastollemme seitsemänteen kerrokseen sekä lisäksi lounasta myydään myös alimmassa kerroksessa muille talon asukkaille. Tästä ruokapalveluista vastaa palveluvastaava, jonka tehtävänä on suunitella ruokalistat tähän varatun budjetin puitteissa, miettiä reseptejä, tilata tuotteet sekä ylipäänsä kantaa vastuu koko ruokapalvelusta ja ruokailuista.

Ruoka-ajat jakaantuvat hoivaosastolla seuraavanlaisesti:

St. Patrcik's Day

• Aamupala klo 8.30
• Välipala / kahvi klo 10.30
• Lounas klo 12.30
• Välipala / kahvi klo 14.30
• Illallinen klo 17
• Iltapala / kahvi klo 19 

Tämän lisäksi asukkaille annetaan tietysti välipalaa aina, kun heille tulee nälkä.

Opiskelijat ja henkilökunta osallistuvat ruokailutilanteisiin ja auttavat asukkaita syömisessä. Heti harjoitteluni alussa meille näytettii opetusvideo, jossa käytiin läpi erilaisia otteita ja auttamistapoja. Periaate on se, että ruokailussa apua tarvitsevia asukkaita tulisi avustaa siten, että asukas tekisi itse mahdollisimman paljon. Tällainen toimintatapa tietysti siksi, että asukkaiden toimintakyky pysyisi mahdollisimman hyvänä ja he pystyisivät jatkossakin ruokailemaan mahdollisimman itsenäisesti.

Ruokailutilanteita painotetaan myös sosiaalisena hetkenä eli kyseessä ei ole ainoastaan syöminen vaan läsnäolo, kommunikointi ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen. Asukkaiden mielipiteet ovat tärkeitä ja juuri nyt ollaankin hoivaosastolle perustamassa väliaikaista komiteaa, jonka tarkoituksena on kehittää ruokailutilanteita ja kaikkia sen ulottuvuuksia, aina ruokasalin sisustuksesta ruoan laatuun ja istumajärjestykseen. Komitea tulee koostumaan muutamasta asukkaasta, omaisesta, henkilökunnan ja ruokailuhenkilöstön jäsenestä. Lisäksi me opiskelijat pääsemme jakamaan komitealle oman näkemyksemme siitä, miten lähtisimme ruokailutilanteita kehittämään.

Kahvikulttuuri on erittäin voimakas

Asukkaille tarjottavat ruokamäärät tulevat suoraan Kanadan ravitsemussuosituksista ja niitä tulee noudattaa. Tästä syystä jokaiselle asukkalle tuodaan ruoka suoraan pöytään, valmiiksi lautaselle annostettuna. Jokaista ruokalajia on juuri tarvittava määrä, sillä keittiöhenkilökunnalla on kauhat, joiden määrät vastaavat ravitsemussuositusten määriä. Tavoitteena on, että hoivaosaston asukkaiden päivän aikana Kanadan ravitsemussuositusten mukaiset määrät täyttyvät ja he saavat sen mukaisen ravinnon. Mikäli asukas haluaa vähemmän ruokaa, tästä pitää tehdä kirjallinen päätös, jota on pohdittu yhdessä muun muassa sairaanhoitajan ja fysioterapeutin kautta.

Asukkaille annetaan aina kaksi annosvaihtoehtoa, joista he saavat valita kumpaa haluavat syödä. Esimerkiksi lounaalla on usein liha ja kalavaihtoehto erilaisine lisukkeineen. Pienille lautasille kootaan kaksi annosesimerkkiä ja jokaiselta asukkaalta käydään kysymässä, kumpaa he haluavat syödä. Tällä tuetaan asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa. Mielestäni tämä on todella ihana tapa ja tuo varmasti asukkaille olon, että he saavat itse päättää asioistaan ja heidän mielipiteensä on tärkeä!

Lisäksi jokaisen ruokailun päätteeksi, kirjataan asukkaiden potilastietoihin (valmiisiin kaavakkeihin) prosentuaalisesti arvioidut määrät siitä, kuinka paljon asukas on kulloisellakin aterialla syönyt ja juonut. Asukkaat myös punnitaan kerran kuussa tai usemmain, mikäli heidän tilassaan tapahtuu jotain poikkeavaa tai paino heittelehtii. Kirjaa pidetään myös vatsojen toiminnasta.

Toisen vanhankodin esimerkki kattauksesta

Vierailimme toisessa Nursing home:ssa, joka oli asukaspaikaltaan lähes viisinkertainen harjoittelupaikkaani verrattaessa. Siellä ruokasaleja on useita ja jokainen niistä on sisustettu ravintolan näköiseksi. On upeat kattaukset, pöytäliinat ja antiikkiset kalusteet sekä astiastot. Sisustus on upeaa ja uniikkia myös muualla talossa. Siellä tarkastelin ruokalistaa. Kun meillä Suomi-kodissa ruoka tukee suomalaista kulttuuria, oli mielenkiintoista nähdä mitä kanadalaisessa vanhainkodissa tarjotaan. Pastaa oli tarjolla lähes jokaisella ruoalla ja myös heillä oli aina kaksi vaihtoehtoa, joista asukas saa valita. Tarjolla oli myös salaattiannoksia, kun meillä salaatti toimii aina lisukkeena. Paljon listassa näkyi myös sandwichejä ja erilaisia piirakoita lounaalla tai iltapalalla tarjottavan.

Muuta ravitsemukseen liittyvää 

Helppo napata evääksi!

Täällä ravintoloissa yhä etenevissä määrin vaaditaan kalorimääriä kirjatuksi siten, että asiakas ne näkee. Joskus sitä miettii kaksi kertaa, että ottaako sen juustokakkupalan jälkkäriksi, kun kalorimääräksi on ilmoitettu huikeat 1000 kaloria, eli noin puolet siitä kalorimäärästä, joka minun tulisi päivässä nauttia. Myös elintarvikekaupoissa myytävissä tuotteissa on usein kalorimäärät sekä hintalapuissa että tuotepakkauksissa. Suomessa olen usein huvittuneena katsonut sitä, kun osassa tuotteista kalorimäärä ilmoitetaan annoksittain. Esimerkiksi joissain perunalastuissa 35g on yksi annos. Rehellisesti voin todeta, ettei itsekurini koskaan tulisi kestämään sitä, että söisin ainostaan yhden annoksen sipsejä. Siksi olen ilokseni huomannut sen, että Kanadassa kerrotaan rehellisesti koko sipsipussin sisältämä kalorimäärä. On sitten helpompi niille, jotka niitä säännöllisesti seuraavat, tai ainakin luulisin niin.

Sipsit perunan korvikkeena ei toimi mulle!

Sekä elintarvikekaupoissa että ravintoloissa on täällä mielestäni halvemmat hinnat kuin Suomessa. Tosin maitotuotteet ovat kalliimpia Kanadassa, johtuen kuulemma siitä, että niiden tuottaminen täällä on pienimuotoista suhteutettuna väestön määrään. Maito- ja jogurttivalikoima on selkeästi pienempi, mutta juustoja löytyy yhtä runsaasti kuin Suomesta. Kaupasta laktoosittomia tuotteita on saatavilla, mutta esimerkiksi ravintoloissa harvemmin osataan kertoa sitä, ovatko tuotteet laktoosittomia vai ei. Muut ruoka-aineallergiat on otettu hyvin huomioon niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Saatavilla on paljon esimerkiksi gluteiinittomia tuotteita.

Tottakai se juustokakku oli otettava!

Kanadan kaupoissa myytävien tuotteiden (sekä ruoan että muiden tuotteiden) hinnoissa ei koskaan ole valmiiksi ilmoitettu veroa, vaan se lisätään kassalla automaattisesti hintaan. Veroa ei kuitenkaan tule kaikista elintarvikkeista, vaan peruselintarvikkeet kuten maito, leipä ja hedelmät myydään ilman veroa, mikä on mielestäni upeaa! Tällä halutaan tukea terveellisempää syömistä sekä helpottaa vähävaraisempien ravinnon saamista. Erikoisempiin elintarvikkeisiin tai ruokiin, joiden valmistukseen on esimerkiksi tarvittu ihmistyövoimaa enemmän (esim. valmissalaatit), tulee kassalla vero. 

 Aluksi minulla meni joka kerta ruokakaupassa asioidessani valtavasti aikaa, kun kaikki tuntui niin uudelta ja piti pyöriä ja tutkia tuotteita tunti tolkulla! Pakkaukset on erilaisia, uusia tuotteita on tarjolla sekä valinnanvaraa on reilusti enemmän kuin Suomessa. Nyt kun täällä on elellyt jo yli kuukauden, suurin hankaluus ruokakaupassa on pysyä kaukana leivostiskistä...

Cupcake

Upeita kakkuja täällä näkee paljon!

Tällaista tällä kertaa, toivottavasti edes opettaja jaksoi lukea loppuun asti 😃

Lupsakkaa loppuviikkoa kaikille!

-Nora

 .